[1] E.V. Ahtia. Karjalan kielioppi, I oza, Äänne- ja sanaoppi. Karjalan kansalaisseura, Suojärvi, 1938.
[2] E.V. Ahtia. Karjalan kielioppi, II oza, Johto-oppi. Karjalan Kielen Seura, 2014.
[3] E.V. Ahtia. Karjalan kielioppi, III oza, Lauseoppi. Karjalan Kielen Seura, 2014.
[4] M. Airila. r-äänne suomessa ja sukukielissä. Virittäjä, 37(4):461--472, 1933.
[5] M. Airila. Onko suomessa kehitystä ia > ja, iä > jä? Virittäjä, 46, 1942.
[6] M. Airila. Pitkä i pääpainottomassa tavussa itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä, 48(2):144--162, 1944.
[7] M. Airila. uo > u, üö > u, ie > i h:n edellä. Virittäjä, 49, 1945.
[8] P. Alvre. Mitmuse genitiivi vormide arengust karjala keeles. Emakeele seltsi aastsaraamat, 12:125--147, 1966.
[9] P. Alvre. On the baltic-fennic dative (with special reference to the liv language). Советское финно-угроведение, III:171--181, 3 1967.
[10] P. Alvre. Zu einigen ostzeefinnischen Postpositionen. Советское финно-угроведение, XVII:87--90, 2 1981.
[11] P. Alvre. Zur struktur det ostseefinnischen Pronomen. Советское финно-угроведение XXI, pages 157--165, 3 1985.
[12] P. Alvre. Über die Herkunft der ostseefinnischen Adjektive mit -lanta, -läntä. Советское финно-угроведение. Советское финно-угроведение, XVII:241--246, 4 1985.
[13] P. Alvre. Ein eigentümliches Adverb in den ostseefinnischen Sprachen. Linguistica Uralica, XXVIII:81--88, 2 1992.
[14] P. Alvre. Ostseefinnische Tempusadverbien auf -se, -si. Linguistica Uralica, XXXIV:353--360, 4 1998.
[15] P. Alvre. Exzessiv und Pseudoexzessiv in den ostseefinnischen Sprachen (besonders im estnischen). Linguistica Uralica, XXXVII:1--9, 1 2001.
[16] P. Alvre. Russische Lehnelemente in Indefinitpronomen und -adverbien der ostseefinnischen Sprachen. Linguistica Uralica, XXXVIII:161--164, 3 2002.
[17] P. Ariste. A case of language contact in the east baltic area. Советское финно-угроведение, IV:81--84, 2 1968.
[18] P. Ariste. Estonian and karelian (izhorian) language contacts. Советское финно-угроведение, XIII:7--11, 1 1977.
[19] P. Ariste. Über terminativische Konstruktionen in den ostseefinnischen Sprachen unter bezonderer Berücksichtigung des estnischen. Linguistica Uralica, XXX:248--253, 4 1994.
[20] I. Audova. Die ostseefinnischen Deverbativa auf *-pa/-pä und *-ja/-jä in der Funktion des adjektivischen Attributs. Linguistica Uralica, XXXIX:1--19, 1 2003.
[21] K. Bergsland. Palataalinasaalin edustuksesta itämerensuomessa. In Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17. 3. 1968., volume 145. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1968.
[22] D.V. Bubrih, A.A. Beljakov, and A.V. Punžina. Karjalan Kielen Murrekartasto. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1997.
[23] K. Donner. Salmin murteen kvantiteettisuhteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1912.
[24] J. Elomaa. Karjalaista kansankulttuuria tverinkarjalaksi. Virittäjä, 97(1), 1993.
[25] A. Genetz. Kertomus suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867. Suomi, II: 8:201 – 275, 1870.
[26] A. Genetz. Wepsän pohjoiset etujoukot. Kieletär, 4:3--26, 1872.
[27] A. Genetz. Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1880.
[28] A. Genetz. Tutkimus Aunuksen kielestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1884.
[29] А. Genetz. Versuch einer karelischen Lautlehre. Frenckell, Helsinki, 1877.
[30] L. Gromova. Kirjakielen kehitys alkoi kolme kertaa. Karjalan heimo, (9--10):136--138, 2009.
[31] R. Grünthal. Livvistä liiviin: Itämerensuomalaiset etnonymit. Hakapaino OY, Helsinki, 1997.
[32] A. Hakulinen et al. Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.
[33] L. Hakulinen. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Otava, Helsinki, 1979.
[34] L. Hakulinen, J. Kalima, and T.E. Uotila, editors. Itä-Karjalan murreopas. 108. Otava, Helsinki, 1942.
[35] M. Heikkilä. Itämerensuomen ehdollisesta äänteenmuutoksesta /ai/ > /ei/. Virittäjä, 117, 2013.
[36] K. Häkkinen. Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Abo Akademi, 1985.
[37] E. Itkonen. Kantasuomen äännehistoria. Virittäjä, 57:306--311, 1953.
[38] T. Itkonen. Itäsuomalaisen liudennuksen fonologinen paradoksi. In Fenno-Ugrica: Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17.3.1968., pages 76--116. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1968.
[39] T. Itkonen. Zur Synchronie und Diachronie der ostfinnischen Palatalisation. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 216, 1969.
[40] T. Itkonen. Zum Stufenwechselsystem der olonetzischen Mundarten. In Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17-23 VIII 1970. Valgus, 1970.
[41] T. Itkonen. Aunuksen äänneopin erikoispiirteet ja aunukselaismurteiden synty. Virittäjä, 75(2):153--185, 1971.
[42] T. Itkonen. Die Stufenwechselverhältnisse des Olonetzischen und die Entstehung der olonetzischen Mundarten. In Congr. tertuis intern. fenno-ugristarum, pages 221--226, Tallinn, 1975.
[43] T. Itkonen. Zur Geschichte der ts-Verbindungen in den westfinnischen Dialekten. Studia Fennica, 24:11--28, 1981.
[44] T. Itkonen. Välikatsaus suomen kielen juuriin. Virittäjä, 87:190--229, 349--386, 1983.
[45] T. Itkonen. Erään vokaalivyyhden selvittelyä. Virittäjä, 91(2), 1987.
[46] T. Itkonen. Lyydiläismurteiden triftongeista. In Murteiden matkassa: juhlakirja Alpo Räisäsen 60-vuotispäiväksi., page 81– 91. Joensuun yliopisto, 1995.
[47] V.I. Junus. Izoran keelen grammatikka. Ucpedknig, Leningrad, 1936.
[48] M. Kahla. Bibliografinen luettelo Neuvostoliitossa vuosina 1918–59 julkaistusta suomalais-ugrilaisesta kielitieteellisestä kirjallisuudesta I. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 62, 1960.
[49] M. Kahla. Bibliografinen luettelo Neuvostoliitossa vuosina 1918–59 julkaistusta suomalais-ugrilaisesta kielitieteellisestä kirjallisuudesta II. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 63, 1962.
[50] J. Kalima. Zur karelisch-olonetzischen Lautgeschichte. Finnisch-Ugrische Forschungen, XVI, 1924.
[51] J. Kalima. Karjala-aunuksen ja vepsän s-alkuisista sanoista. Suomi, 5, 1930.
[52] J. Kalima. Aunuksen -rn- > -r-. Virittäjä, 1933.
[53] J. Kalima. Entisen Käkisalmen läänin alueen aikaisemmasta kielimuodosta. Virittäjä, 38:254--256, 1934.
[54] J. Kalima. Eräs lyydiläis-vepsäläinen äänneilmiö. Virittäjä, 43, 1939.
[55] J. Kalima. Slaavilaisperäinen sanastomme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1952.
[56] J. Kalima and Johannes Kujola. Lautgeschichtliche Untersuchung des Dialekts von Salmi. Finnisch-Ugrische Forschungen, XI, 1911.
[57] E. Kangasmaa-Minn. Suomen äännehistorian suuntaviivat, 1978.
[58] R. Karelson. Der Anteil des Verneinungsverbs an der Entstehung der Konjunktionen in den ostseefinnischen Sprachen. Советское финно-угроведение, XV:65--70, 2 1979.
[59] R. Karelson. Über die Rektion der Verhältniswörter in den ostzeefinnischen Sprachen. Советское финно-угроведение, XXIV:241--250, 4 1988.
[60] H. Katz. Zum Substitution von urgermanischen *f im ostseefinnischen. Linguistica Uralica, XXVI:21--23, 1 1990.
[61] L. Kettunen. Kai Donner: Salmin murteen kvantiteettisuhteista. Virittäjä, 17, 1913.
[62] L. Kettunen. Passiivin tunnuksesta. Virittäjä, 19:107--112, 1915.
[63] L. Kettunen. Karjalaisen heimon ja "karjalan kielen" ijästä ja alkuperästä. Virittäjä, 44:129--144, 282--301, 1940.
[64] L. Kettunen. Der Abessiv auf -tta/-ttä in FinnischenDer Abessiv auf -tta/-ttä in FinnischenDer Abessiv auf -tta/-ttä in FinnischenDer Abessiv auf -tta/-ttä in Finnischen. Finnisch-ugrische Forschungen, 29:109--110, 1946.
[65] L. Kettunen. Astevaihtelun salaisuus. Virittäjä, 53:69--74, 1949.
[66] L. Kettunen. Suomen lähisukukielten luonteenomaiset piirteet, volume 119. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, Helsinki, 1960.
[67] V. Kiparsky. Ven. ompak 'hiihtosauva' < karj. *sompakko. Virittäjä, 49, 1945.
[68] V. Kiparsky. Nominativus cum infinitivo ims:ssa ja indo-eur. kielissä. Virittäjä, 50, 1946.
[69] V. Koivisto. Lyydin ze-refleksiivijohdosten synnyn ongelma. Virittäjä, 97(2), 1993.
[70] E. Koponen. Eräiden itämerensuomen johdinten esihistoria. Virittäjä, 101.
[71] M. Koski. Zur morphologischen Restrukturierung und zu semantisch-morphologischen Interdependenzen im ostseefinnischen Wortschatz. Советское финно-угроведение, XXII:177--185, 3 1986.
[72] K. Kross. Die Grenze zwischen dem Kasus und dem Adverb im Instruktiv der ostseefinnischen Sprachen. Советское финно-угроведение, 19:241--253, 4 1983.
[73] J. Kujola. Äänneopillinen tutkimus Salmin murteesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1910.
[74] J. Kujola. Karjalan kielen opas: Kielennäytteitä ja sanasto. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1922.
[75] J. Kujola, editor. Tverin- ja Novgorodinkarjalaisia satuja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki edition, 1932.
[76] J. Kujola, editor. Lyydiläismurteiden sanakirja. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1944.
[77] J. Kujola and N. Ljeskov. Aunuksen läänin karjalaisten arvotuksia ja sananlaskuja. Virittäjä, 22, 1918.
[78] T. Kukk. Zu Adverbialsuffixen der tichviner Mundart des Karelischen. Советское финно-угроведение, XIX:10--15, 1 1983.
[79] T. Kukk. Vesjegonskin karjalaisten tšastuškoja. Castrenianumin toimitteita 32. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1989.
[80] M. Kuusi. Viron, Inkerin ja Karjalan kansanrunovalikoimia. Virittäjä, 81, 1977.
[81] D. Kuzmin. -ngV/-н(ь)гV-johtimet Karjalan nimistössä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 93, 2011. http://www.sgr.fi/susa/93/kuzmin.pdf.
[82] J. Laakso. Translatiivinen verbinjohdin NE itämerensuomalaisissa kielissä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 204, 1990.
[83] J. Laakso. Itämerensuomen ikuisuuskysymyksiä: vielä kerran a-monikosta. In Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16.5.1998, volume 228. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1998.
[84] A. Laanest. Einige lautgeschichtliche Fragen des Ižorischen und Altkarelischen. Советское финно-угроведение, 6:37--44, 1970.
[85] A. Laanest. Itämerensuomalaisten kielten ryhmityskysymyksiä. Virittäjä, 76:113--120, 1972.
[86] A. Laanest. Dialekteforschung und wechselseitiger Einfluss von nachverwandten Sprachen. In Congressus tertius internationalis fenno-ugristarun, pages 28--33, Tallin, 1975.
[87] A. Laanest. Itämerensuomalaisten kielten soinnillisten klusiilien fonologian kysymyksiä. In Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17-23 VIII 1970, pages 221--226. Valgus, 1975.
[88] A. Laanest. Über die Entwicklung der schwachen Stufe von k und t im Ižorischen und in nachverwandten Sprachen. Советское финно-угроведение, 10(3):187--193, 1976.
[89] A. Laanest. Muinaiskarjalan fonologisia ja morfologisia piirteitä. In Congressus Quartus internationalis Fenno-ugristarum, pages 13--17, Budapest, 1981. Akadémiai Kiadó.
[90] A. Laanest. Über ostseefinnische Nomina auf -k. Linguistica Uralica, XXVII:233--240, 4 1991.
[91] P. Laasonen. Novgorodin imu: Miksi ortodoksit muuttivat Venäjälle Käkisalmen läänistä 1600-luvulla? . Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2005.
[92] P. Lappalainen. Karjalan maa. Gummerus, Jyväskylä, 1979.
[93] M. Larjavaara. Karjalan kielen partitiiviobjekti. Virittäjä, 94(4), 1990.
[94] M. Larjavaara. Aspektuaalisen objektin synty. Virittäjä, 95(4), 1991.
[95] M. Larjavaara. Prolatiivi ennen ja nyt. Virittäjä, 99:609--616, 1995.
[96] T. Lehtinen. Itämerensuomen verbien historiallista johto-oppia. Suomen avajaa, karkajaa -tyyppiset verbit ja niiden vastineet lähisukukielissä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 169, 1979.
[97] T. Lehtinen. Karjalan supistumaverbien imperfektityypit: tyyppien ikäsuhteista erityisesti vienalaismurteiden valossa. Virittäjä, 86(1):1--22, 1982.
[98] T. Lehtinen. Itämerensuomen passiivin alkuperästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1984.
[99] T. Lehtinen. Venäjän verbisemantiikkaa itämerensuomessa: karjalan ja vepsän inkoatiiviverbit. Sananjalka, 27:63--84, 1985.
[100] T. Lehtinen. Kielen vuosituhannet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2007.
[101] E. Leppik. Pealiikmete asendist karjala keele valdai murde lauses. Emakeele seltsi aastsaraamat, 7:175--192, 1961.
[102] E. Leppik. Subjektist karjala keele valdai murrakus. Emakeele seltsi aastsaraamat, 8:171--183, 1962.
[103] E. Leskinen. Tulemajärven murteen vokalismi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1933.
[104] E. Leskinen, editor. Karjalan kielen näytteitä I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1934.
[105] E. Leskinen, editor. Karjalan kielen näytteitä II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1934.
[106] E. Leskinen, editor. Karjalan kielen näytteitä III. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1936.
[107] E. Leskinen. Itäkarjalaismurteiden näytteitä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1956.
[108] H. Leskinen. Itäkarjalaismurteiden tekstejä. Virittäjä, 60(2), 1956.
[109] H. Leskinen. Luoteis-Laatokan murteiden äänehistoria I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1963.
[110] H. Leskinen. Suomen itämurteet keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Virittäjä, 68:97--115, 1964.
[111] H. Leskinen. Die Konstruktionstypus anna   laske + finite Verbform in den osfi. Sprachen und im Lappischen, volume 67. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 1966.
[112] H. Leskinen. Eräs aunuksen imperatiivimuodoste. Virittäjä, 71(3), 1967.
[113] H. Leskinen. Karjalaiset ja savolaiset kielentutkimuksen näkökulmasta. In Karjalan synty symposio 1976, pages 102--109, Joensuu, 1977. Joensuun korkeakoulu.
[114] H. Leskinen. Suomen murteiden historiaa I. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1979.
[115] H. Leskinen. Suomen murteiden historiaa III. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1981.
[116] H. Leskinen. Vepsän, karjalan ja inkeroisen asemasta kolmen äännepiirteen valossa. In Itämerensuomalaiset kielikontaktit, pages 72--79. Valtion Painatuskeskus, Helsinki, 1990.
[117] H. Leskinen. Karjala ja karjalaiset kielentutkimuksen näkökulmasta. In Karjala: historia, kansa, kulttuuri, volume 705, pages 352--382. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, Helsinki, 1998.
[118] T. Liljeblad. Tunkuan murteen konsonantismi käsiteltynä myöhäiskantasuomesta lähtien. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1931.
[119] I. Manninen. Muuan loitsuluku Karjalasta 1600-luvun lopulta. Virittäjä, 25, 1921.
[120] L. Markianova. Livvin murdehen morfolougii. Nominat da abusanat. Petroskoin valdivonüliopisto, Petroskoi, 1993.
[121] L. Markianova. Livvin murdehen morfolougii. Verbit. Adverbit. Petroskoin valdivonüliopisto, Petroskoi, 1995.
[122] L. Markianova. Karjalan kielioppi 5-9. Periodika, Petroskoi, 2002.
[123] A. Mielikäinen. Etelä-Savon murteiden äännehistoria 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981.
[124] A. Mielikäinen. Savolais- ja kaakkoismurteiden rajakäyntiä. In Laatokan piiri, pages 112--130. VAPK-kustannus, Helsinki, 1990.
[125] G. Must. Der Äquativ in den ostseefinnischen Sprachen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 57(7):1--6, 1953.
[126] J. Mustakallio. Vuokkiniemen Akonlahden kylän ynnä sitä ympäröivien kylien kielimurteesta. Virittäjä, 0:38--85, 1883.
[127] J. Mägiste. Zum karel. - lüd. - weps. Gerundium auf -hu-, -hü-. In Juhlakirja Aulis J. Joen kuusikymmenvuotispäiväksi 2.6.1973, volume 72, pages 234--238. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 1973.
[128] K. Nahkola. Miksi astevaihtelu fonemaattistui? Virittäjä, 99:173--190, 1995.
[129] T.K. Nilsson. Ein urfinnisches Nasalassimilationsgezetz. Linguistica Uralica, XXXI:241--250, 4 1995.
[130] R.E. Nirvi. Suistamon keskusmurteen vokalismi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1932.
[131] M. Norvik. Future time reference in the Finnic languages: LEE(NE)- verbs. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2013. http://www.sgr.fi/susa/94/norvik.pdf.
[132] O. Nuutinen. Balttilaisten lainojen substituutiotapauksia. Virittäjä, 91(1), 1987.
[133] F. Oinas. Venäläisperäisiä aineksia itäisissä lähisukukielissä. Virittäjä, 55, 1951.
[134] A. Ojajärvi. Partitiivista ja sen käyttöalan laajentumisesta. Virittäjä, 54, 1950.
[135] A. Ojajärvi. Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1950.
[136] A. Ojajärvi. Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa: Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja partitiivi. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, XCVII:173, 1950.
[137] M. Ojanen. Adjektiivikategoria venäläis-lyydiläisissä kontakteissa, volume 188. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1985.
[138] H. Ojansuu. Karjalan äänneoppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1905.
[139] H. Ojansuu. Pieniä lisiä astevaihteluoppiin. Virittäjä, 9:54--55, 1905.
[140] H. Ojansuu. Karjalan kielen opas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1907.
[141] H. Ojansuu. Lisiä persoonapronominien taivutusoppiin. Virittäjä, 14, 1910.
[142] H. Ojansuu. Äännehistoriallista. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, XXX, 1913-1918.
[143] H. Ojansuu. Yhtä ja toista karjala-aunuksesta ja vepsästä. I. Virittäjä, 20, 1916.
[144] H. Ojansuu. Yhtä ja toista karjala-aunuksesta ja vepsästä. II. Virittäjä, 21, 1917.
[145] H. Ojansuu. Karjala-aunuksen äännehistoria. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1918.
[146] H. Ojansuu. Pieni lisäys `Karjalan Äänneoppiin'. Virittäjä, 27, 1923.
[147] H. Ojansuu, J. Kujola, J. Kalima, and L. Kettunen, editors. Lyydiläisiä kielennäytteitä. . Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1934.
[148] M. Pahomov. Muinaisvepsän tytärkielten historiallista äänneoppia: Kuujärven lyydiläismurteen klusiilit astevaihtelusuhteineen. Käsikirjoitus, 2000.
[149] M. Pahomov. Kuujärven lyydiläistekstejä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 263, 2011.
[150] P. Palmeos. Märkneid karjala valdai murdest. Emakeele seltsi aastsaraamat, 3:180--198, 1957.
[151] P. Palmeos. Karjala valdai murrak. Eesti NSV Teaduste Akadeemia, Tallinn, 1962.
[152] P. Palmeos. Über den Vokalismus der Zubcover Mundart des Karelischen. Советское финно-угроведение, 1:1--5, 1966.
[153] P. Palmeos. Mõningaist astmevaheldusküsimustest karjala Djorza murrakus. In Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17. 3. 1968, volume 145. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1968.
[154] P. Palmeos. Hilistekkinud käänded karjala Djorža murrakus. In Juhlakirja Aulis J. Joen kuusikymmenvuotispäiväksi 2.6.1973, volume 72, pages 276--284. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 1973.
[155] P. Palmeos. Denominaalsed noomenisufiksid karjala Djorza murrakus. Emakeele seltsi aastsaraamat, 25:5--24, 1979.
[156] P. Palmeos. Inessiiv karjala Djorza murrakus. Fenno-ugristica, 122(6):85--93, 1980.
[157] U. Palomäki. Aina vain astevaihtelun arvoituksesta. In Kiinnostuksesta kieleen, volume 13 of Fennistica, pages 144--158. Åbo Akademi, Åbo, 2001.
[158] H. Paunonen. Tutkimuskohteena suomen kielen kieltoverbi. Virittäjä, 82(1), 1978.
[159] R. Peltola. Karjalan kieli ja eräs pohjoisisovenäjän murteiden äänneominaisuus. Virittäjä, 62(3), 1958.
[160] A. Penttilä. Suomenheimoiset sotavangit kielenoppaina. Virittäjä, 46, 1942.
[161] Y. Penttinen. Huomioita Aug. Ahlqvistin keräämien eteläkarjalaisten kansanrunojen kielestä. Virittäjä, 45, 1941.
[162] L. Posti. Eräs itämerensuomalainen genetiivimuodostus. Virittäjä, 41, 1937.
[163] L. Posti. Itämerensuomalaisten kielten passiivin tunnusten suhteesta. Virittäjä, 49:355--368, 1945.
[164] L. Posti. Remarks on the Treatment of Proto-Finnic s in Karelian and Veps. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Y. H. Toivonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, XCVIII, 1950.
[165] L. Posti. From Pre-Finnic to Late Proto-Finnic. Finnisch-ugrische Forschungen, 31:1--91, 1953.
[166] L. Posti. Itämerensuomalaisen verbitaivutuksen kysymyksiä. Virittäjä, 65(4), 1961.
[167] L.) Posti. Tutkimus eksessiivistä. Virittäjä, 78(2), 1974.
[168] R. Prii. Allatiiv-adessiiv seoses post- ja prepositsioonidega karjala keeles. Emakeele seltsi aastsaraamat, 10:187--190, 1964.
[169] S.M. Pugh. Baltic Finnic verbal derivation and the assimilation of russian lexemes. Linguistica Uralica, XXVIII:89--101, 2 1992.
[170] M. Punttila. Impilahden karjalaa, volume 64 of Castrenianum 41. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki, 1992.
[171] R. Pyöli. Anuksen dorogazil - erähän eksped'icijan mustelus. Virittäjä, 97(1), 1993.
[172] R. Pyöli. Livvinkarjalan kielioppi. Karjalan Kielen Seura, 2011.
[173] M. Pöllä. Laatokan länsirannikon asujaimiston etnisen koostumuksen muutokset rautakaudella ja Karjalan synty. In Suomen varhaishistoria, pages 416--447. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi, 1992.
[174] M. Pöllä. Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800–luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1995.
[175] M. Pöllä. Migration from Finland to Viena Karelia ca. 1600-1720 and preservation of the Kalevala poetry, volume 88. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 1999.
[176] M. Rapola. Suomen kielen äännehistorian luennot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1966.
[177] M. Rapola. Johdatus Suomen murteisiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1969.
[178] P. Ravila. Itämerensuomalaisten kielten kaasussyntaksia. Virittäjä, 54, 1950.
[179] P. Ravila. Astevaihtelun arvoitus. Virittäjä, 55:292--300, 1951.
[180] V. Rjagojev and M. Jeskanen, editors. Näytteitä karjalan kielestä 1. Joensuun yliopisto, Joensuu--Petroskoi, 1994.
[181] V. Ruoppila. Kaakkois-Suomen murteet. Virittäjä, 41:58--71, 1937.
[182] V. Ruoppila. Suhteen adverbiaalista itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä, 45, 1945.
[183] V. Ruoppila. Äyrämöismurteiden äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1955.
[184] V. Ruoppila. Etelä-Karjalan murreopas. Otava, Helsinki, 1956.
[185] V. Ruoppila. Tutkimus Käkisalmen ja Sortavalan välisistä murteista. Virittäjä, 68(1), 1964.
[186] V. Ruoppila. Länsisuomalaisuutta ja itäisyyttä Vienan runojen äännekannassa. Virittäjä, 91(3), 1987.
[187] A. Räisänen. Vienan satuja ja kyläkuvia. Virittäjä, 77, 1973.
[188] A. Räisänen. Suomen murteiden luennot. Joensuun korkeakoulu, Joensuu, 1976.
[189] A. Räisänen. Suomen murteiden kurssi. Manuscript, 1979.
[190] A. Räisänen. Tutkimus Etelä- Savon murteiden konsonantistosta. Virittäjä, 86:337--341, 1982.
[191] A. Räisänen. Kvalitatiivisen astevaihtelun rappeutuminen suomen kielessä. Virittäjä, 95:109--121, 1991.
[192] P. Sajavaara. Oli mieltä muillen asti. Virittäjä, 73, 1969.
[193] A. Sarhimaa. Karjalan kielen syntaksiin kohdistuneen venäjän interferenssin tutkimisesta. Virittäjä, 94(4), 1990.
[194] A. Sarhimaa. Infinitiivirakenne nesessiivisyyden ilmaisukeinona karjala-aunuksessa. Virittäjä, 96(2), 1992.
[195] A. Sarhimaa. Karjalan kansat ja kielet kontakteissa. Asutushistoriallista taustaa ja lingvistisiä seurauksia. Virittäjä, 99(2), 1995.
[196] A. Sarhimaa. Kelle mid'ä pid'äy - kuka tarvitsee mitäkin. Virittäjä, 104(1), 2000.
[197] P. Saukkonen. Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa. I. Johdanto. Adverbaali infinitiivi, volume 137. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1965.
[198] P. Saukkonen. Itämerensuomalaisten kielten tulosija-infinitiivirakenteiden historiaa. II. Adverbaali infinitiivi (täydennys). Adnominaali infinitiivi. Absoluutti infinitiivi. Elliptinen infinitiivi, volume 140. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1966.
[199] P. Saukkonen. Zur Geschichte des ostsefinnischen ö. In Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17-23 VIII 1970, pages 357--361. Valgus, 1975.
[200] I. Savijärvi. Fakultatiivisten kieltoainesten ja kieltoverbin ellipsin suhteesta itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä, 88(2), 1984.
[201] E. N. Setälä. Yhteissuomalainen äännehistoria, volume 1-2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1891.
[202] E.N. Setälä. Yhteissuomalaisten klusiilien historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1890.
[203] E.N. Setälä. Über Quantitätswechsel im Finnisch-ugrischen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1896.
[204] E.N. Setälä. Zu dem Alter des Stufenwechsels. Finnisch-ugrische Forschungen, 11:14--15, 1911.
[205] P. Siro. Puhumista merkitsevät verbit itämerensuomalaisissa kielissä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, XCIII, 1949.
[206] K. Suomi. Itämerensuomen vokaaliharmoniasta, neutraaleista vokaaleista ja keskivokaalista. Virittäjä, 87(4), 1983.
[207] I. Suoniemi-Taipale. Itämerensuomalaisten kielten prolatiivi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1944.
[208] E. Suova. Lyydiläismurteiden loppu-h:sta. Virittäjä, 39, 1935.
[209] Y. H. Toivonen. Zur Geschichte der finnisch-ugrischen inlautenden Affrikaten. Finnisch-ugrische Forschungen, 19, 1928.
[210] Y. H. Toivonen. Myöhäsyntyisistä affrikaatoista itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä, 34, 1930.
[211] Y.H. Toivonen. Jacob Fellmanin muistiinpanot lapin, vepsän, karjalan, aunuksen ja suomen kielestä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 33(3), 1920.
[212] Y.H. Toivonen. Kantasuomen *tts-ts, *ts-s. Virittäjä, pages 145--150, 1932.
[213] E. A. Tunkelo. Eräistä suomen, karjala-aunuksen ja vepsän refleksiivitunnuksista. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, LII:viii+386, 1924.
[214] E. A. Tunkelo. Puheäänellisen ja puheäänettömän loppukonsonantin vaihtelusta lyydiläismurteissa ja vepsässä. Virittäjä, 29, 1925.
[215] E. A. Tunkelo. Nomineista, joissa johtimena on -hinen. Virittäjä, 34, 1930.
[216] E. A. Tunkelo. Eräistä vepsän, lyydiläismurteiden y.m. pronominaaleista y.m. Virittäjä, 39(1), 1935.
[217] E. A. Tunkelo. Lisähavaintoja t-loppuisesta passiivin II partisiipista. Virittäjä, 42, 1938.
[218] E. A. Tunkelo. Lisiä suomen ja karjalan II partisiipin historiaan. Virittäjä, 43, 1939.
[219] E. A. Tunkelo. h:n ja [konsonanttisen] i:n [!] tai j:n vaihtelusta lyydiläisten murteissa ja viron kielessä; y.m. Virittäjä, 50, 1946.
[220] E.A. Tunkelo. Vepsän kielen astevaihteluttomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1938.
[221] E.A. Tunkelo. Vepsän kielen äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1946.
[222] E.A. Tunkelo. Inkeroismurteiston asemasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1952.
[223] E.A. Tunkelo. Lyydiläismurteiden refleksiivinen verbintunnus -ze-. Virittäjä, 28.
[224] T. Tuomi. Itämurteiden loi-monikosta ja eräistä sekundaareista monikon merkeistä. In Laatokan piiri, pages 94--99. VAPK-kustannus, Helsinki, 1990.
[225] T. Tuomi et al. Atlas Linguarum Fennicarum 1, volume 800. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, Helsinki, 2004.
[226] T. Tuomi et al. Atlas Linguarum Fennicarum 3, volume 1295. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, Helsinki, 2010.
[227] A. Turunen. Lyydiläismurteiden äännehistoria I. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1946.
[228] A. Turunen. Lyydin asema vepsän ja karjala-aunuksen välimurteistona. Virittäjä, 51:1--12, 1947.
[229] A. Turunen. Lyydiläismurteiden äännehistoria II. Vokaalit., volume XCIX. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1950.
[230] A. Turunen. Pohjois-Karjalan murreopas. Otava, Helsinki, 1956.
[231] A. Turunen. Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1959.
[232] A. Turunen. Vepsän ja lyydin karitiiviadjektiivit ja niiden analogiset muotoryhmänvaihdokset. Virittäjä, 64(4), 1960.
[233] A. Turunen. Der Nominativ Singular bei den Bezeichnungen der Zahlwörter mit zehn in den wepsischen, lüdischen und olonetzischen Dialekten. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 125:599--610, 1962.
[234] A. Turunen. Lyydiläismurteiden uudet kielennäytteet. Virittäjä, 68(3), 1964.
[235] A. Turunen. Vepsän äännehistorian pääkohdat. Helsingin yliopisto, Helsinki, 1965.
[236] A. Turunen. Konsonanttivartaloisuus vepsän ja lyydin III infinitiivin muodoissa. Virittäjä, 70(1), 1966.
[237] A. Turunen. Vepsän, lyydin ja karjalan hämärtyneitä yhdyssanoja. In Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17. 3. 1968, volume 145. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1968.
[238] A. Turunen. Vepsän, lyydin ja karjalan du-   dü- ja zu-   zü- johtimiset intransitiiviverbit. In Juhlakirja Aulis J. Joen kuusikymmenvuotispäiväksi 2.6.1973, volume 72. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 1971.
[239] A. Turunen. Die abgeleiteten verbena auf -oitta im Wepsischen und Lüdischen. Finnisch-ugrische Forschungen, 40:225--239, 1973.
[240] A. Turunen. Raja-Karjalan murteet ja vepsän kieli. In Kalevalaseuran vuosikirja 53. Karjala: Idän ja lännen silta, pages 83--94. Kalevalaseura, 1973.
[241] A. Turunen. Vepsän ja lyydin verbinjohtimet ganden   gänden ja skanden   skänden. In Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Erkki Itkonen sexagenarii die XXVI mensis aprilis anno MCMLXXIII. Erkki Itkonen 60 v, volume 150. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1973.
[242] A. Turunen. Die Apokope und Synkope in den ostsefinnischen Sprachen. In Congressus Quartus Internationalis Fenno-Ugristarum, page 42. Akadémiai Kiadó, 1975.
[243] P. Uino. Muinais-Karjala arkeologian kannalta. In Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, pages 337--350. Suomen tiedeseura, Helsinki, 1999.
[244] T-R. Viitso et al. Atlas Linguarum Fennicarum 2, volume 1028. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, Helsinki, 2007.
[245] H. Virtaranta and Virtaranta P. Karjalan kieltä ja kansankulttuuria. I. Tverinkarjalaisia kielennäytteitä, volume 205. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1990.
[246] P. Virtaranta. Eteläkarjalaisten murteiden s. In Suomi, volume 104, page 39. SKS, Helsinki, 1946.
[247] P. Virtaranta. Eräästä karjalaisvepsäläisestä kollektiivijohtimesta. In Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959., volume 263, pages 403--422. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1959.
[248] P. Virtaranta. Tverin karjalaisten entistä elämää. WSOY, Porvoo-Helsinki, 1961.
[249] P. Virtaranta. Über die Partikeln auf -li in den ostseefi. Sprachen. In Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Paavo Ravila, volume 125. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1962.
[250] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä I. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1963.
[251] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä II. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1963.
[252] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä III. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1963.
[253] P. Virtaranta. Lähisukukielten lukemisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1967.
[254] P. Virtaranta. Suomussalmen karjalaiskylien kielioloista. In Fenno-ugrica. Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi, volume 145, pages 254--276. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1968.
[255] P. Virtaranta. Die karelischen Dialekte. In Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17-23 VIII 1970, volume 1, page 85. Valgus, 1970.
[256] P. Virtaranta. Die Dialekte des Karelischen. Советское финно-угроведение, 8(1):7--27, 1972.
[257] P. Virtaranta. Über den olonetzischen Konduši-Dialekt. Finnisch-ugrische Forschungen, XL:259--277, 1973.
[258] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä IV, volume 132. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1976.
[259] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä V, volume 165. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1976.
[260] P. Virtaranta. Suomussalmen Kuivajärven kylän kalastuksesta. In Veden viljaa. Kalevalaseuran vuosikirja 1956. WSOY, 1976.
[261] P. Virtaranta. Über das s im Karelischen. In Studien zur phonologischen Beschreibung uralischer Sprachen, pages 259--274. Akadémiai Kiadó, Budapest, 1984.
[262] P. Virtaranta. Haljärven lyydiläismurteen muoto-oppia. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1986.
[263] P. Virtaranta. Karjalan kielen tutkimuksesta ja harrastuksesta Neuvostoliitossa v. 1970-1985. Virittäjä, 90(3), 1986.
[264] P. Virtaranta. Tverinkarjalaisista nimistä. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1992.
[265] P. Virtaranta. Lyydiläisiä tekstejä VI. Anna Vasiljevna Tshesnakovan kerrontaa ja itkuvirsiä, volume 218. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 1994.
[266] P. Virtaranta et al., editors. Karjalan kielen sanakirja I-VI. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki, 1968--2005.
[267] P. Virtaranta and S. Suhonen. Lähisukukielet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1978.
[268] K. Wiik. Karjalan kielen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus. Ellibs, Turku, 2004.
[269] P. Zaikov. Karjalan kielioppie I. Petroskoin valtionyliopisto, Petroskoi, 1992.
[270] P. Zaikov. Karjalan kielioppie II. Petroskoin valtionyliopisto, Petroskoi, 1993.
[271] P. Zaikov. Vienankarjalan kielioppi. Karjalan Sivistysseura, 2013.
[272] P.M. Zaikov. Karjalan kielioppi 5-9. Periodika, 2002.
[273] J. Õispuu. Zum morphologischen Hintergrund der karelischen Imperativform l'äk'k'ö   l'äk'k'ä   l'äk'k'e   l'äk'k'i. Советское финно-угроведение, XVIII:164--167, 3 1982.
[274] J. Õispuu. Der Konditional in den Sprachinseln des eigentlichkarelischen Dialekts. Советское финно-угроведение, XX:8--12, 1 1984.
[275] J. Õispuu. Zur Synkope und Apokope in Verbparadigma der Djorža-Mundart des Karelischen. Советское финно-угроведение, 21(3):171--181, 1985.
[276] J. Õispuu. Die Apokope und die Deklination des Nomens in der Djorža-Mundart des Karelischen. Советское финно-угроведение, XXIV:9--12, 1 1988.
[277] J. Õispuu. Djorza–Karjalan nominitaivutus. Eestin SNT:n tiedeakatemia, 1988.
[278] J. Õispuu. Djorža karjala tekstid. Tallinna pedagoogiline instituut, Tallinn, 1990.
[279] J. Õispuu. Djorža karjala vormisõnastik. Tallinna Pedagoogikaülikool, Tallinn, 1995.
[280] J. Õispuu. Der Einfluss des Russischen auf die Verbrektion im Karelischen. Linguistica Uralica, XXXIV:30--33, 1 1998.
[281] A.S. Žerbin and Šaskol’skij I.P. Neuvostotieteen käsitys karjalaisten alkuperästä. In Karjalan synty symposio 1976, pages 15--29. Joensuun korkeakoulu, Joensuu, 1977.
[282] Е.Л. Адель. Система глагольного словоизменения паданского говора карельского языка, 1995. Автореферат диссертации на соискание уч. степени кандидата фил. наук.
[283] Н.А. Анисимов. Карельскоин киелен грамматика. I. Чуасти. Фонетика и морфология. Карельскои государственной издательствa, Петрозаводск, 1939.
[284] Н.А. Анисимов. Фонетика села Коткозера. Technical report, НА КарНЦ РАН, 1948.
[285] Э. Анттикоски. О формировании карельского языка. http://www.kirjazh.spb.ru/karel/ant1.htm.
[286] П. Аристе. Формирование прибалтийско-финских языков и древнейший период их развития, pages 5--27. Эстонское государственное издательство, Таллин, 1956.
[287] О.С. Ахманова. Словарь Лингвистических терминов. КомКнига, 2007.
[288] А.П. Баранцев. О структуре консонантных групп в людиковском диалекте карельского языка. Советское финно-угроведение, II:7--12, 1 1966.
[289] А.П. Баранцев. Фонологические средства людиковской речи. Академии наук СССР, 1975.
[290] А.П. Баранцев, editor. Образцы людиковской речи. Карелия, Петрозаводск, 1978.
[291] А.П. Баранцев. О людиковском языковом памятнике начала xvii века. Советское финно-угроведение, XX:298--303, 4 1984.
[292] А.А. Беляков. Результаты влияния русского языка на карельскую фонетику и лексику.
[293] А.А. Беляков. Фонетика села Толмачи, 1947.
[294] А.А. Беляков. Грамматика карельского языка: Калининское наречие собственно-карельского диалекта. Technical Report Рукопись. Ф. 1, Оп. 43, № 110, НА КарНЦ РАН, 1948.
[295] А.А. Беляков. Фонетика карельского диалекта с. Толмачи калининской области. Советское финно-угроведение, 5:67--98, 1949.
[296] А.А. Беляков. Сложение и направление развития карельского языка (на материале калининского наречия). НА КарНЦ РАН, 1950.
[297] А.А. Беляков. Языковые явления, определяющие границы диалектов и говоров карельского языка в КарАССР. Прибалтийско-финское языкознание, 12:49--62, 1958.
[298] Д.В. Бубрих. Карелы и карельский язык. Издательство Мособлисполкома, 1932.
[299] Д.В. Бубрих. Грамматика карельского языка. Карельский научно-исследовательский институт культуры, Петрозаводск, 1937.
[300] Д.В. Бубрих. Программа по собиранию материала для диалектологического атласа карельского языка, volume Ф. 1, Оп. 5, №№ 79–94, 105–141, 160-166, 228–229. НА КарНЦ РАН, Петрозаводск, 1946.
[301] Д.В. Бубрих. Свистящие и шипящие согласные в карельских диалектах. Ученые записки ЛГУ 2, 1947.
[302] Д.В Бубрих. Историческая фонетика финского-суоми языка. Советское финно-угроведение, 8:232, 1948.
[303] Д.В. Бубрих. Историческое прошлое карельского народа в свете лингвистических данных. Известия Карело-финской базы Академии наук СССР, pages 42--50, 1948.
[304] Д.В. Бубрих. Происхождение имен на -инен с основой -исе в прибалтийско-финских языках. Советское финно-угроведение, pages 4--42, 1949.
[305] Д.В. Бубрих. Русское государство и сформирование карельского народа. Прибалтийско-финское языкознание, pages 3--22, 1971.
[306] Д.В. Бубрих. Происхождение карельского народа. Прибалтийско-финское языкознание, pages 145--179, 2005.
[307] А.А. Булкин. Географическая разобщенность и субэтносы карел. PhD thesis, Диссертация на соиск. уч. ст. канд. филол. наук, Санкт-Петрербург, 2005.
[308] Т-R. Вийтсо. О некоторых прибалтийско-финских фонологических правилах и прафинно-угорских именных *e-основах. Советское финно-угроведение, IX:91--97, 2 1973.
[309] Т.-Р. Вийтсо. Ливское чередование ступеней: типы и генезис. Ленинградский (государственный?) университет, 43:62, 2007.
[310] В.В. Виноградов, editor. Финно-угорские и самодийские языки. Языки народов СССР. М. Наука, 1966.
[311] А.С. Герд, editor. Язык и народ. Издательство СПб государственный университет, Санкт Петербург, 2002.
[312] А.Н. Головкин. Рождение карельской письменности. ЧуДо, page 92, 2000.
[313] А.Н. Головкин. История Тверской Карелии. Студия-С, 2008.
[314] З.И. Головкина, Л.Г. Громова, З.Ф. Туричева, and Н.А. Туричев, editors. Карелы в центре России. Триада, Тверь, 2009.
[315] Л.Г. Громова. Двуязычие как условие и перспектива сохранения и развития языка и культуры тверских карел. In История и культура тверских карел: Перспективы развития, pages 12--24. Тверской государственный университет, Тверь, 1997.
[316] Л.Г. Громова. Фонетические особенности языка тверского памятника карельской письменности Евангелия от Матфея. In Congressus Undecimus Internationalis Fenno-Ugristarum. Piliscsaba 2010. Pars IV. Dissertationes sectionum: Linguistica, pages 127--134, Piliscsaba, 2011.
[317] Бубрих Д.В., А.А. Беляков, and А.В. Пунжина. Диалектологический атлас карельского языка. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1997.
[318] В. Данилов. Общие функции инессива в мордовских и прибалтийско-финских языках. Советское финно-угроведение, IX:185--194, 2 1973.
[319] В. Данилов. Элатив и его функции в мордовских и прибалтийско-финских языках. Fenno-Ugristica, pages 72--88, 1975.
[320] З.М. Дубровина. Об образовании вторичных падежей из послеложных конструкций в прибалтийско-финских языках. Вестник ЛГУ, 14:69--86, 1956.
[321] А.С. Жербин. Переселение карел в Россию в XVII веке. Государственное издательство Карело-Финской СССР, Петрозаводск, 1956.
[322] А.С. Жербин, Г.М. Керт, К.А. Морозов, Ю.А. Савватеев, and И.П. Шаскольский, editors. Карелы Карельской АССР. Карелия, Петрозоводск, 1983.
[323] П.М. Зайков. Морфонологические чередования гласных в системе словоизмененмя карельского языка : (на материале северно-карельских говоров). Прибалтийско-финское языкознание, pages 3--11, 1911.
[324] П.М. Зайков. Диалектология карельского языка. Technical report, РИО ПетрГУ, 1987.
[325] П.М. Зайков. Лексическая основа глагола в севернокарельских говорах. Прибалтийско-финское языкознание, pages 110--122, 1988.
[326] П.М. Зайков. Грамматика карельского языка. Периодика, Петрозаводск, 1999.
[327] П.М. Зайков. Глагол в карельском языке. Издательство Петрозаводского государственного университета, 2000.
[328] П.М. Зайков. Дистрибущия и фонологический статус /s/ и /š/ в диалектах карельского языка. In Финно-угорские языки и культуры в социокультурном ландшафте России, материалы V Всероссийской конференции финно-угроведов, Петрозаводск, 25-28 июня 2014, page 11 – 13, Петрозаводск, 2014. КарНЦ РАН.
[329] Н.Г. Зайцева. Очерки вепсской диалектологии ( лингвогеографический аспект ). Карельский научный центр, Петрозаводск, 2016.
[330] В. Е. Злобина. Языковые контакты и изменения в грамматической структуре языков. In Прибалтийско-финское языкознание: Вопросы взаимодействия прибалтийско-финских языков с иносистемными языками, pages 33--37. Наука, 1971.
[331] В.E. Злобина. О некоторых звуковых изменениях в одном из говоров карельского языка. Советское финно-угроведение, 3:97--99, 1967.
[332] В.Е. Злобина. О русско-карельских языковых контактах (на материале лексики собственно-карельского диалекта карел Калининской области). In Научная конференция, посвященная итогам работы Института языка, литературы и истории Карельского филиала Академии наук СССР за 1962 г., pages 67--68, Петрозаводск, 1963. Карельское книжное издательство.
[333] В.Е. Злобина. Русско-карельские языковые контакты и изменения в грамматической структуре имен в одном из говоров карельского языка. In Всесоюзная конференция по финно-угорскому языкознанию: Тезисы к докладам и некоторые доклады, pages 9--10, Ижевск, 1967.
[334] О.П. Илюха, editor. Расшифровки экспедиционных материалов А.В. Пунжиной 1966–1973 гг. по Тверской Карелии Культура повседневности карельской семьи, Петрозаводск, 2014. Карельский научный центр РАН.
[335] Л. Йоки. Архивные материалы и исследования по тверскому диалекту карельского языка. In Тверские карелы: история, язык, культура, pages 81--87. ТвГУ, Тверь, 2011.
[336] Р. Карлесон. Некоторые проблемы предлога и послелога в прибалтийско-финских языках. Советское финно-угроведение, pages 16--18, 1972.
[337] Р. Карлесон. О развитии прибалтийско-финских союзов от глагола со значением отприцания. Советское финно-угроведение, pages 93--94, 1972.
[338] Х. Киркинен. История карельского народа. Б.и., Петрозаводск, 1988.
[339] Л. Кирпу. Основные типы склонения имен в финских говорах Ленинградской области :(на материале Марковского говора). Прибалтийско-финское языкознание, pages 18--28, 1991.
[340] Е.И. Клементьев, editor. Материальная культура и декоративно-прикладное искусство сегозерских карел конца XIX – начала XX века. Л. Наука, 1981.
[341] С.И. Кочкуркина. Древние карелы. Карелия, Петрозаводск, 1987.
[342] С.И. Кочкуркина. Письменные известия о карелах. Карелия, Петрозаводск, 1990.
[343] К. Кросс. Граница падежной формы и наречия в инструктиве прибалтийско-финских языков. Советское финно-угроведение, 19:253, 1983.
[344] А. Лаанест. Ижорские диалекты. АН ЭССР, Таллин, 1966.
[345] А. Лаанест. Контакты ижорского языка с соседними близкородственными языками. Советское финно-угроведение, XIII:253--260, 4 1977.
[346] А. Лаанест. О периодизации истории ижорского языка. Вопросы финно-угроведения, page 27, 1979.
[347] М. Леппик. О нефонологическом характере чередования ступеней в прибалтийско-финском праязыке. Советское финно-угроведение, 4:12, 1968.
[348] В.И. Лыткин et al. Основы финно-угорского языкознания: Прибалтийско-финские, саамский и мордовские языки. М. Наука, Москва, 1975.
[349] Г.Н. Макаров, editor. Образцы карельской речи: Калининские говоры. Издательство АН СССР, 1963.
[350] Г.Н. Макаров. О грамматических признаках сложного слова в карельском языке. Советское финно-угроведение, I:71--78, 2 1965.
[351] Г.Н. Макаров. Лексическая омонимия в карельском языке. Советское финно-угроведение, II:99--101, 2 1966.
[352] Г.Н. Макаров, editor. Образцы карельской речи: говоры ливвиковского диалекта карельского языка. Л. Наука, 1969.
[353] Г.Н. Макаров. Из опыта составления словаря карельского языка. Советское финно-угроведение, VII:140--143, 2 1971.
[354] Г.Н. Макаров. Словарь карельского языка: Ливвиковский диалект. Карелия, Петрозаводск, 1990.
[355] К.В. Маньжин. Очерк весьегонского говора собственно-карельского диалекта карельского языка. Technical report, НА КарНЦ РАН, 1964. Ф. 1, Оп. 5, № 263.
[356] Л.Ф. Маркианова. О порядке расположения и сочетаемости словообразующих суффиксов в производном карельском глаголе. Советское финно-угроведение, XV:26--32, 1 1979.
[357] Л.Ф. Маркианова. Об усечении производной основы карельского производного глагола. Советское финно-угроведение, XVIII:161--163, 3 1982.
[358] Л.Ф. Маркианова. Глагольное словообразование в карельском языке. Карелия, 1985.
[359] Л.Ф. Маркианова. Фревентативные суффиксы в карельском языке. Прибалтийско-финское языкознание, pages 91--100, 1988.
[360] Л.Ф. Маркианова. О влиянии русского языка на синтаксис и семантику падежей ливвиковского диалекта карельского языка. Прибалтийско-финское языкознание, pages 29--32, 1991.
[361] Л.Ф. Маркианова. Отыменные глаголы в карельском языке. Прибалтийско-финское языкознание, pages 76--82, 1991.
[362] И.И. Муллонен. Введение в финно-угроведение. Издательство ПетрГУ, Петрозаводск, 2007.
[363] И.П. Новак. Расшифровка магнитофонных записей, произведенных М.И. Муллонен, Г.Н. Макаровым, В.П. Тарасовым в 50-е – 60-е гг. XX в. в Тверской области. Рукопись, 2011.
[364] И.П. Новак. Становление альтернационной системы согласных карельской диалектной речи. Карельский научный центр РАН, Петрозаводск, 2014.
[365] И.П. Новак. Тверские диалекты карельского языка: Фонетика. Фонология. НА КарНЦ РАН, Петрозаводск, 2016.
[366] М. Орлов. Карелы Тверской губернии. In Прибалтийско-финские народы: История и судьбы родственных народов, pages 465--483. Атена, Ювяскюля, 1995.
[367] П. Пальмеос. Суффикс -nik в прибалтийско-финских языках. Советское финно-угроведение, VIII:1--7, 1 1982.
[368] А. Пикамяэ. Чередование ступеней согласных в основе слова в прибалтийско-финских и саамском языках. Автореферат диссертации на соискание уч. степени кандидата фил. наук. PhD thesis, Тартуский государственный университет, Тарту, 1956.
[369] А.В. Пунжина. О некоторых лексических заимствованиях в карельском языке. In Прибалтийско-финское языкознание: Вопросы взаимодействия прибалтийско-финских языков с иносистемными языками, pages 42--45. Л. Наука, 1971.
[370] А.В. Пунжина. Словарь карельского языка: Тверские говоры. Карелия, Петрозаводск, 1994.
[371] А.В. (Сост. ) Пунжина. Слушаю карельский говор. Периодика, Петрозаводск, 2001.
[372] А.П. Пунжина. Партитив в карельском языке (на материале карельских говоров). Советское финно-угроведение, XII:21--27, 1 1976.
[373] Р. Пюэли. Выбор языка и социально-общественные связи в двуязычном карельском селе. Linguistica Uralica, XXXV:205--210, 3 1999.
[374] В.Д. Рягоев. О некоторых особенностях речи тихвинских карел. In Научная конференция по итогам работ за 1965 год: Май 1966 года, Тезисы докладов, pages 21--26. Секция языкознания, литературы и народного творчества, Петрозаводск, 1966.
[375] В.Д. Рягоев. Тихвинский говор карельского языка. Л. Наука, 1977.
[376] В.Д. Рягоев, editor. Образцы карельской речи: Тихвинский говор собственно карельского диалекта. Л. Наука, 1980.
[377] В.Д. Рягоев and М Есканен, editors. Образцы карельской речи: Говоры республики Карелии, тихвинских и тверских карел. Joensuun yliopisto, Joensuu-Петрозаводск, 1994.
[378] В. Салохеймо. Рождение Тверской Карелии. In Прибалтийско-финские народы: История и судьбы родственных народов, pages 455--464. Атена, Ювяскюля, 1995.
[379] А. Толмачевская. РОДНОЕ КАРЕЛЬСКОЕ. КАРЕЛЬСКО-РУССКИЙ БУКВАРЬ для ЛЕГЧАЙШЕГО ОБУЧЕНИЯ ГРАМОТЕ КАРЕЛЬСКИХ ДЕТЕЙ. Тверского Губерского Земства, 1887.
[380] В.П. Федотова. Семантические и грамматические типы карельских глагольных фразеологических единиц. Советское финно-угроведение, XIV:107--111, 2 1978.
[381] В.П. Федотова. Сложное словосочетанме в карельском языке. Прибалтийско-финское языкознание, pages 32--39, 1991.
[382] В.П. Федотова. Словарь собственно-карельских говоров Карелии. КнигоГрад, Петрозаводск, 2009.
[383] Л. Хакулинен. Развитие и структура финского языка. М. Изд-во иностранной литературы, 1953.
[384] М.М Хямяляйнен. Об агглютинатах в вепсском языке и в южнокарельский говорах карельского языка. Труды Карельскoгo Филиала АН СССР, 12:83--94, 1958.
[385] М.М. Хямяляйнен. О развитии внутреннеместных падежей в северо-восточной группе прибалтийско-финских языков. In Прибалтийско-финское языкознание, pages 84--109. Москва-Ленинград: Изд-во АН СССР, 1961.
[386] М.М. Хямяляйнен. O развитии гласных в конце слова в карельском и вепсском языках. Труды карельского филиала АН СССР, XXXIX:12--22, 1963.
[387] Я. Ыйспуу. Глаголы русского происхождения и формы их инфинитива i в тихвинском говоре карельского языка. Советское финно-угроведение, XVI:167--173, 1980.
[388] Я. Ыйспуу. Принципы морфологической классификации карельского глагола. Советское финно-угроведение, XX:91--98, 2 1984.
[389] Я. Ыйспуу. градации прилагательных в южно-карельских языковых островах. Прибалтийско-финское языкознание, pages 11--18, 1991.
[390] Елисеева Ю.С. and Н.Г. Зайцева, editors. Сопоставительно-ономасиологический словарь диалектов карельского, вепсского, саамского языков. Карельский научный центр РАН, Петрозаводск, 2007.
[391] В.Н. (ред. ) Явцевой. Лингвистический энциклопедический словарь. Советская энциклопедия, http://tapemark.narod.ru/les/, 1990.

This file was generated by bibtex2html 1.98.