Kirjan
Topias Haikala: Kielet ennen meitä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2025. 482 s.
kirjuttai on äijii kielii da lingvistiekkua maltai Yliopisto-lehten toimittai. Kirjah niškoi, häin on paiči iče lugenuh, pagizuttanun alan akademizii tiedäjii: Riho Grünthal, Sampsa Holopainen, Jaakko Häkkinen, Santeri Junttila, Ante Aikio da Janne Saarikivi. Puaksuh häi sežo vihjuau nämien tutkijoin ruadoh: Petri Kallio, Valter Lang da Tapani Lehtinen. Kirjan syväindöluvettelo on nengoine:

1. Kädestä, äidistä ja hakemisesta – eli mitä me voimme tietää
kielistä, joita ei enää puhuta. s. 11

2. Suomen alueen alkuasukkaiden kielet – eli mitä me voimme tietää
kielistä, joista emme tiedä juuri mitään (8850-5200 eKr), s. 32

3. Ruukunsirpaleet, jotka olivat valitettavan hiljaa – eli mitä me voimme tietää 
kampa- ja nuorakeraamikkojen kielistä (5200-2300 eKr.) s. 46

4. Jättiläinen syntyy ja ratsastaa yli Euroopan kylväen kuolemaa
– eli mitä me voimme tietää kantaindoeuroopasta ja sitä puhuneista ihmisistä 
(4500-2500 eKr.) s. 87

5. Havumetsien noidat ja metsästäjät, joilla oli kaksi sielua 
– eli mitä me voimme tietää kantauralista ja sitä puhuneista ihmisistä
(2500-2000 eKr.) s. 131

6. Etelänaapurin herrat ja orjat
– eli mitä me voimme tietää uralilaisten ja indoiranilaisten kielten
varhaisimmista kontakteista (2500-1500 eKr.) s. 189

7. Länsikantaurali oli kieli, joka oli olemassa tai sitten ei
– eli mitä itämerensuomalaisten, tai saamelaisten ja mordvalaisten
kielen yhteiset piirteet kertovat niiden historiasta (1500-800 eKr.) s. 213

8. Susimiehet, jotka eivät rakentaneet temppeleitä ja joiden mytologia
näyttää miltei uralilaiselta 
– eli mitä me voimme tietää germaanin varhaishistoriasta (1500—500 eKr.) s. 255

9. Uralin tytär, joka kantaa yhä mukanaan fennoskandian viimeisten
muinaiskielten jäänteitä – eli mitä me voimme tietää saamen
varhaishistoriasta (1200 eKr. — 500 jKr.) s. 288

10. Jokimatkailijat, jotka filtteröivät ääntestönsä balttiin ja
germaaniin sopivaksi ja remontoivat kielioppinsa
– eli mitä me voimme tietää kantasuomen historiasta 
(1000 EKR. — 700 jKr.) s. 341

11. Pelinappulat alkavat olla laudalla – vaan kuinkas sitten kävikään?
(700-luvulta kohti keskiaikaa ja muutamia huomioita asioista, jotka
eivät oikeastaan enää kuulu tämän kirjan piiriin) s. 399.

Kirjan syväindö on nengoine:

Johdanto 13
Itämerensuomalaisten juurien tutkimuksen nykytilasta 13, Tästä
kirjasta 16, Kiitokset 20

LUKU I
URALILAISEN SUKUPUUN ISTUTTAMISESTA SEN KAATAMISEEN 23

Tutkimusmenetelmän luominen 23
Etnogeneesiä koskevan tutkimustyön kehitys 25
Ensimmäiset askeleet 25, 
Goottilaisteoria 28, 
Suomalais-ugrilaisen sukupuun istuttaminen 30,
Maahanmuuttoteoria 34, 
Kampakeraaminen teoria 36, 
Samaan aikaan Suomessa 47, 
Hackmanin käsitysten horjuttaminen 49, 
Kampakeraamisen teorian omaksuminen 50, 
Kampakeraamisen teorian hylkääminen 53, 
Kampakeramiikan teoreettiset kysymykset 53, 
Kampakeramiikan tulo kuin puuron hämmentämistä suomalais-ugrilaisessa padassa 55,
Suomalais-ugrilaisen sukupuun ”kaataminen” 63
Yhteenveto 65

LUKU 2
UUDET TEORIAT 2000-LUVULLA: KIELITIEDE, ARKEOLOGIA, MUINAIS-DNA 69
Suomalais-ugrilainen sukupuu kasvaa sittenkin 69
Uusi kronologia 70
Kielitiede 70, 
Arkeologia 80, 
Uuden kronologian soveltaminen tulkinnoissa 82, 
Kallontutkimuksista muinais-DNA:han 88
Yhteenveto 101

LUKU 3
JOTAIN TEORIASTA 106
Keramiikka, kielet ja geenit — kukapa ne erottaisi? 109
Arkeologian ja kielitieteen yhteistyö etnogeneesin tutkimuksessa 110, 
Jatkuvuudesta kielessä ja kulttuurissa 119, 
Miksi vielä genetiikkaa? 123, 
Tämän tutkimuksen metodiikasta 126
Kansainvaellukset kulttuurinmuutosten tulkintana 131
Muuttovirroista yleensä 131, 
Vaellusten lajit ja niiden vaikutus aineelliseen kulttuuriin, kieleen ja geeneihin 132, 
Miten suomalais-ugrilaisten arvellaan saapuneen? 141
Yhteenveto 144

LUKU 4
KERAMIIKKATYYLIT ITÄMERELTÄ MOSKOVAAN NOIN 2000—300 EAA. 146
Keramiikan rooli etnogeneesin tutkimuksessa 146
Kivikauden lopun ja vanhemman pronssikauden keramiikkatyylit 151
Tekstiilikeramiikka 151, 
Tekstiilikeramiikka Suomessa 152, 
Varhainen tekstiilikeramiikka Baltiassa 154, 
Tekstiilikeramiikka Laatokan ja Ilmajärven välillä 156, 
Kiukaisten keramiikka 158, 
Lubänan tyypin keramiikka 161, 
Myöhäinen Narvan tyypin keramiikka 162
Nuoremman pronssikauden ja esiroomalaisen rautakauden keramiikkatyylit 163
Asvan karkeapiirteinen keramiikka 163, 
Läganusen keramiikka 165, 
Ilmandun keramiikka 166, 
Asvan hienopiirteinen keramiikka 167, 
Paimion keramiikka 168, 
Morbyn keramiikka 171,
Pronssikautinen hienopiirteinen keramiikka Lounais-Suomessa 173, 
Olhavan keramiikka 174, 
Naarmutuskeramiikka 175
Keramiikkaryhmien yhteydet ja yhtymättömyydet. Tapiolan keramiikka 178
Yhteenveto 187

LUKU 5
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET JA LÖYDÖT 190
Baltian linnoitetut asuinpaikat 191
Hautapaikat 198
Suomen hiidenkiukaat 198, 
Viron ja Pohjois-Latvian kiviarkkuhaudat 202, 
Laivalatomukset 209, 
Tarhakalmistot 210, 
Varhaiset tarhakalmistot 210, 
Tyypilliset tarhakalmistot 217, 
Yksittäiset tarhakalmistot 222, 
Kärsämäen ja Untamalan tyypin kalmistot 224,
Maanalaiset kalmistot 225, 
Reznasin tyypin kumpuhaudat 226
Viron muinaispellot 228
Kuppikivet 230
Irtolöydöt Itämeren rannikolla 231
Seiman-Turbinon yksittäiset esineet 232, 
Irtolöydöt Skandinavian vanhemmalta pronssikaudelta 234, 
Ananjinon kirveet ja niiden valumuotit 235, 
Akozinon-Mälarin kirveet ja niiden valumuotit 236
Yhteenveto 239

Pečču da Vendi on Aleksi Ruuskazen kiännös alguperäzes J.M. Barrien 1911 kirjutetus Peter and Wendy kirjas. Peter Pan kirjoi on kiännetty monile kielile da niilöis on luajittu monii fil'moi.

Tämä on toine edicii yksitostu vuottu aijembi ilmah piässyös Karjalazil očkil, ga lähes kogonah uvvelleh kirjutettu. Kirjan piätiemu on, kus tulemmo da ket olemmo karjalazet, da ongo karjalan kielel tuliedu aigua.
Kirjan pdf-koupiedu voi lugie täl sivustol täs linkas.