Kui rodivui opastajat.net
24.6.2013

Kui äijät Raja-Karjalan evakkoloin jälgeläzet, olen lapsennu
opastunnuh karjalan kielen, minul se oli suistamolaine suvikarjalan
murreh. Ga meillehäi ainos sanottih, ku pagizemmo karjalan murrehtu -
karjalan kieldy Suomen valdivo enzi kerran mainiččou vaste vai vuonnu
2009. Školas pidi paista kieli keskel suudu, ku ei nagrettas. Ei
meilpäi pahoi sanottu, a kuilienne se oli moine huigei da pidi oppie
peittiä karjalazus. Lapsi terväh opastuu, ei olluh vaigei opastuo
suomen kieldy hos sih ei opastettu. Yliopistoh opastumah mendyy
päivänlaskusuomelazet vaiku tunnustettih ku tai briha tulou kuslienne
Päivvännouzu-Suomespäi. Karjalua pagizettomas ymbäristös karjalan
maltogi hil'l'akkazeh rubei huononemah. 

Opastunduvuozinnu - opastuin matemaatiekkua da luonnontieduo, ga
kieliigi, semmite latinalazii indoeuroppalazii kielii. Välläl aijal
liikuin äijän luonnos da opastuin tundemah kazviloi, elättilöi,
ekolougiedu. Sanotah, ku matkustelu vällendäy ajatuksii, muga 
ongi. Matkustua pidi jo omal alal kehittymizen däh.
Postdoc-vuvven olin Kanuadas, kudai on se vällymielizembi
Pohjas-Amerikan mua. Sie ispaanien kielen kursal opastajannu oli Čilen
pagolaine, opastujat ymbäri muailmua. Opastujien lehtes jäi pyzyvästi
mieleh komiksukuva, kudamas bohatan nägöine valgei leidi čakkua
oigevuksii prizmijöi indianiloi: "Ku teidy ei miellytänne meijän mua,
mengiä sinne kuspäi tulitto!" Eksursii autobusal ristah rästäh Mehikon
piramidal toizele ozutti toizen Amerikan. Ga muailmu ei
jagavu manikealazesti hyväh da pahah, päivännouzuh da päivänlaskuh,
pohjazeh da suveh, mustah da valgieh, indianiloih da muahmuuttajih.
Mehikon histouries opastummo kui yksi indianiheimo oli toizien 
indianiheimoloin surmu, tevollizusmiäräs. Suomelas-ugrilazet olemmo
pohjazen euraazien indianit, ga heimoloin solidarizus ei ole
automuattine tozi.

Amerikan vuvvennu kolme puolenke vuozikymmendy tagaperin sežo sain
enzimäzen kosketuksen Amnesty Internationalan ruadoh. AI:n
fundamentannu on Yhtynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien
deklaratsii. Se tovengi on universualine, etnosas, kieles, uskondos
rippumatoi deklaratsii. Ei muga harvah kuulemmo suurien johtajien
suuspäi, ku heil on omat perindehet da hyö iče tietäh mi on hyvä da mi
on paha heijän muas, da paha pidäy hävittiä, se on heijän vellallizus.
Muga hyö sellitetäh omat pahuot. Amnestyn toimindutavan mugah pahan
vallan pruamuzlat pidäy tuvva päivänvalgoh da pehmiesanazel,
aziellizel da sitkiel argumentoindal vediä kargien vallan käyttäjii
kohti kanzoinvälizii normoi, yhtehizekse hyväkse. Se pädöy
vähembistölöin oigevuksih da kielipoliitiekkahgi.

Omua karjalan kielen maltuo buito rubein verestämäh konzulienne
1980-luvun lopul. Jälgehpäi on vaigei sanuo, kui se algoi. Oligo se
buaboloin da diedoloin kuolendu vai mi? Vuonnu 1990 ilmahpiässyh
Virtarannan jullattu "Tverinkarjalaisia kielennäytteitä" ylen
nagratutti da toi hyviä mieldy - sehäi oli meijän paginua, vahnattavas
muvvos! "Jogo on löttö potkovois?" (Kyzymys leyhkäjäle.) Silloi sežo
enzi kerdua käin diädän ker died'oin koin paikkua kaččomas. Ga minus
ei roinnuh "fundamentalistua", kodiloin paikoin eččijiä. Enämbi
suvaičen eläjii karjalazii. Kui vähä tiezimmö da viegi tiijämmö rajan
toizel puolel eläjis karjalazis, kui vähä hyö meis tiijetäh, hos
olemmo samua rahvastu! Se oli vikse vuonnu 1991, konzu ven'alazet
informaatiekkualan kolliegat minuu kučuttih Petroskoin yliopistol
käymäh. Sih aigah laukoin seinih kirjutetut "Ruokatavaraa" da nengomat
vie mustoitettih suomelazien herroin aijas, ga suomen kieldy ei
kuulluh. Karjalazii lövvin. En tarkah musta, konzu enzi kerdua kävyin
Omas Muas, ga lehtie tiluamah rubein vuonnu 1995. Mustan toimittajan
L'ubov' Arefjevan, sit ruvettih ruadamah Larissa Nikitina, Natalja
Jakovleva, i toizet. Nataljahäi vie nygöigi ruadau. Oma Mua on olluh
kui oma kodi, joga matkal sie kävyn. Rubein lugemah Omua Muadu da
kaikkie karjalankielisty tekstua, midä vai käzih sain. Livvi rubei
tartumah sendäh, ku enimän oli livvikse kirjutettuu. Nelli kerdua
kävyin livvin kezäkursuloilgi.

Vähä vähäl piäs rubei haudumah ideju, engo vois yhtistiä omua
ruadomaltuo da karjalan kieldy. Suomes meil oli yhteisruaduo
yliopiston da gimnuaziloin välil, tavoittehennu oli tazoittua tiedy
školaspäi yliopistoh tiedotehniekkua opastumah. Eigo sidä vois oppie
Ven'an Karjalasgi? Keräingi vuonnu 2002 cdromale pakietan
tiedokonehohjelmistolois da opastundumaterjualois, kudamih yliopiston
tiedotehniekan opastujat enzimäzenny vuvvennu opastutah. Ajatuksennu
oli ku nenga suas nostua karjalankielizien školniekoin prestiižua -
ku hyö maltetah tiedotehniekkua jo yliopistoh tulles. Ga kerras
huomain, ku ei olluh realizmua moizes idejas. Ei olluh školniekoi,
kuduat sen verran maltettas karjalan kieldy, eigo ymbäristyö
tiedotehniekan opastumizeh. Yhtelläh, nengomua cdromua viegi joga vuottu
luajin päivitettylöin ohjelmistoloin da karjalankielizien syväindölöin
ker.

Sit otin tavoittehekse kuhkuttua karjalan kielen opastajii
tiedotehniekkua opastumah, ku hyö oldas opastajien joukos boikoimbat
uuttu tehniekkua käyttämäh. Lyhykkästy kursua pijin vijjes školas,
opastajua niilöile tuli nenga kymmenes školaspäi. Eihäi nenga terväh
äijiä kergie opastumah, ga jäi hos ičele hyvä mieli - tuttavuin 
opastajien ker da toinah heilegi midätahto mieleh jäi. Erähälgi urokal
tuli školniekku kluasah da suu avvoi kyzeli - voibigo tiedokonehele
kirjuttua karjalakse? Tämä oli suomelas-ugrilazes školas.

Juuri täh kohtah liittyy opastajat.net:an perustamine. Alguperäine
tarkoitus oli, ku sen vuoh opastajat voidas vaihtua opastusmaterjualoi.
Rubein motopyöräl ajelemah školile, kyzelemäh školan ruavos da kuhkutin
opastajii riputtamah toizien kačottavakse erähii opastusmaterjualoi.
Niilöi riputin škola- da kyläozutteluloinke opastajat.net:tah.
Tämägi ei mennyh ihan kui vuotin, ga passibot niilöile ket avvutettih,
kunnivomainindat Ol'ga Nikitinale (Kotkadjärvi), Irina Fominale
(Tuuksi), Ol'ga Kiveljovale (Jessoilu), Svetlana Kondratjevale
(Petroskoi) da Oksana Serebr'annikovale (Veškelys) da toizilegi. 

Opastajat.net ei ruvennuh kehittymäh huavehien mugah. Ga hos opastajat
ei ottavuttu luadimah da jagamah opastusmaterjualoi, yhtelläh
duumaičin ku Internetas olis hyvä olla moine resursu karjalan kielen
opastumizeh niškoi. Karjalazet ollah levitty da joga kohtas puututtu
kielivähembistökse. Harval kel on mahto piästä ohjattuh opastukseh.
Opastusmaterjualua, mi vähä on, on vaigei löydiä. Sendäh on tarveh
opastajat.net:ale. Rubein iellehgi kyzelemäh opastajil, ongo heil
midätahto opastajat.net:tah riputettavua materjualua. Kyzelin
kirjuttajil, oligo heil midä lugiettavakse riputettavua, saingi.
Natalja Gilojevalpäi sain livvin murdehen opastundukniigan, L'udmila
Markianovalpäi kieliopin, monen kirjuttajan kirjutuksii, Maria
Kähärilpäi harjoituksii lapsile da opastajat.net:an algusivun kuvangi.
Tiedotehniekan opastujan Ol'ga Kornilovan ker luajiimmo javal 
kyzelykonehet, kudamil voimmo todevuttua kielioppikižan da
riputandupačaskižan da senke kivasanakniigazen verkoh. Muantiedokižoi
luajiin javascriptal, ga oli ruaduo koordinuatoin miäriändäsgi.

Vägi äijän, monituhattu sivuu omaluadustu lugiettavua ollah
1930-luvul painetut opastundukirjat da kiännöskirjallizus.
Alguperäzet, enimyölleh kirillizel kirjaimikol kirjutetut kirjat
skanniruičin da tallendin KKS:n digikirjastoh. Enimät niilöis
vie translitteroičin ta tallendin opastajat.net:an lugemistoh.
Hos vahnat, net ollah viegi opastundumieles pättäviä lugiettavua da
kul'tuuruhistouriedu. Nämien kniigoin ottamizel opastajat.net:tah
on kielipoliittinegi tavoiteh: net ozutetah, ku erähiči karjal oli
oigei, školaopastukseh pättävy kieli, mindäh ei nygöi?

Jälgiaijal olen pannuh opastajat.net:tah Khan Academyn mallin mugah
luajittuloi lyhykkäzii opastusvideoloi. Net ollah kui omaluaduine
šuutku, ga šuutkis puaksuh on vagavembigi puoli. Kursois on
keitinpiiruan luajindua, ga enimät ollah luonnontieduo,
matemaatiekkua libo tehnolougiedu. Voi kyzyö, ongo tolkuu luadie
kursua, kudamii niken ei ellendä, libo kielen, libo syväindön periä.
Motivatsii on prestiižu - ozuttua, ku karjalan kieli pädöy uvven
tiijollizen tiijon ezittämizeh. Da syväindöt ei olla mitä puuttuu,
on niilöis midä opastuo.

Vuonnu 2008 perustin opastajat.net:an bokkah foruman. Foruman 
alguperäine tarkoitus oli tiijoittua opastajat.net:an syväindölöis 
da muitegi paista karjalan kielen opastundas, kieles da kul'tuuras
- da vaiku karjalakse. Forumu nikonzu ei ole kehittynyh ylen
popul'arnoikse, en tiijä ongo syynny karjalan kieli vai syväindö.
Lugijua kävyy 50-100 päiväs, aktiivistu kirjuttajua on nenga 10.
Opastajat.net:an käyndymiärät ollah samansuundazet. Erähiči
huomain, ku kai syväindöt oli kopiruittu ulgomualazel palvelimel
da äijän pidi torata niilöin hävittämizekse. Syväindöt on suadu
libo luajittu opastajat.net:as kačottavakse. Sie niilöi voi
kentahto, konzutahto välläh da ilmai lugie. Sie niilöi ylläpietäh,
varrastetut sivut vahnetah orboinnu. Omua ruaduo opastajat.net:tah
toinah olen käyttänyh kaksi-kolme ruadovuottu.

Äijän ollah tiedotehniekan suadavus da käytön movvat muututtu
opastajat.net:an ei vie ylen monivuodizen histourien aijannu.
Kannatan julgistu "valguandan" (valistus, prosvečšenie) idejua
da funktsionualizen, pättävän tehnolougien käyttyö. Minun tarkoituksih
prostoit tekstuedittoral luajitut verkosivut pätäh hyvin, vie parembi,
konzu html5-standartu vahvistuu. Ijän kaiken ruavoin opastajannu,
julgizennu elätinny, olgah muga täsgi. Voi olla, toizii enämbi
himoittau olla "ystävienke" peittoverkolois, mi ollou kenelgi
mieldy myö.