Kui rodivui opastajat.net 24.6.2013 Kui äijät Raja-Karjalan evakkoloin jälgeläzet, olen lapsennu opastunnuh karjalan kielen, minul se oli suistamolaine suvikarjalan murreh. Ga meillehäi ainos sanottih, ku pagizemmo karjalan murrehtu - karjalan kieldy Suomen valdivo enzi kerran mainiččou vaste vai vuonnu 2009. Školas pidi paista kieli keskel suudu, ku ei nagrettas. Ei meilpäi pahoi sanottu, a kuilienne se oli moine huigei da pidi oppie peittiä karjalazus. Lapsi terväh opastuu, ei olluh vaigei opastuo suomen kieldy hos sih ei opastettu. Yliopistoh opastumah mendyy päivänlaskusuomelazet vaiku tunnustettih ku tai briha tulou kuslienne Päivvännouzu-Suomespäi. Karjalua pagizettomas ymbäristös karjalan maltogi hil'l'akkazeh rubei huononemah. Opastunduvuozinnu - opastuin matemaatiekkua da luonnontieduo, ga kieliigi, semmite latinalazii indoeuroppalazii kielii. Välläl aijal liikuin äijän luonnos da opastuin tundemah kazviloi, elättilöi, ekolougiedu. Sanotah, ku matkustelu vällendäy ajatuksii, muga ongi. Matkustua pidi jo omal alal kehittymizen däh. Postdoc-vuvven olin Kanuadas, kudai on se vällymielizembi Pohjas-Amerikan mua. Sie ispaanien kielen kursal opastajannu oli Čilen pagolaine, opastujat ymbäri muailmua. Opastujien lehtes jäi pyzyvästi mieleh komiksukuva, kudamas bohatan nägöine valgei leidi čakkua oigevuksii prizmijöi indianiloi: "Ku teidy ei miellytänne meijän mua, mengiä sinne kuspäi tulitto!" Eksursii autobusal ristah rästäh Mehikon piramidal toizele ozutti toizen Amerikan. Ga muailmu ei jagavu manikealazesti hyväh da pahah, päivännouzuh da päivänlaskuh, pohjazeh da suveh, mustah da valgieh, indianiloih da muahmuuttajih. Mehikon histouries opastummo kui yksi indianiheimo oli toizien indianiheimoloin surmu, tevollizusmiäräs. Suomelas-ugrilazet olemmo pohjazen euraazien indianit, ga heimoloin solidarizus ei ole automuattine tozi. Amerikan vuvvennu kolme puolenke vuozikymmendy tagaperin sežo sain enzimäzen kosketuksen Amnesty Internationalan ruadoh. AI:n fundamentannu on Yhtynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsii. Se tovengi on universualine, etnosas, kieles, uskondos rippumatoi deklaratsii. Ei muga harvah kuulemmo suurien johtajien suuspäi, ku heil on omat perindehet da hyö iče tietäh mi on hyvä da mi on paha heijän muas, da paha pidäy hävittiä, se on heijän vellallizus. Muga hyö sellitetäh omat pahuot. Amnestyn toimindutavan mugah pahan vallan pruamuzlat pidäy tuvva päivänvalgoh da pehmiesanazel, aziellizel da sitkiel argumentoindal vediä kargien vallan käyttäjii kohti kanzoinvälizii normoi, yhtehizekse hyväkse. Se pädöy vähembistölöin oigevuksih da kielipoliitiekkahgi. Omua karjalan kielen maltuo buito rubein verestämäh konzulienne 1980-luvun lopul. Jälgehpäi on vaigei sanuo, kui se algoi. Oligo se buaboloin da diedoloin kuolendu vai mi? Vuonnu 1990 ilmahpiässyh Virtarannan jullattu "Tverinkarjalaisia kielennäytteitä" ylen nagratutti da toi hyviä mieldy - sehäi oli meijän paginua, vahnattavas muvvos! "Jogo on löttö potkovois?" (Kyzymys leyhkäjäle.) Silloi sežo enzi kerdua käin diädän ker died'oin koin paikkua kaččomas. Ga minus ei roinnuh "fundamentalistua", kodiloin paikoin eččijiä. Enämbi suvaičen eläjii karjalazii. Kui vähä tiezimmö da viegi tiijämmö rajan toizel puolel eläjis karjalazis, kui vähä hyö meis tiijetäh, hos olemmo samua rahvastu! Se oli vikse vuonnu 1991, konzu ven'alazet informaatiekkualan kolliegat minuu kučuttih Petroskoin yliopistol käymäh. Sih aigah laukoin seinih kirjutetut "Ruokatavaraa" da nengomat vie mustoitettih suomelazien herroin aijas, ga suomen kieldy ei kuulluh. Karjalazii lövvin. En tarkah musta, konzu enzi kerdua kävyin Omas Muas, ga lehtie tiluamah rubein vuonnu 1995. Mustan toimittajan L'ubov' Arefjevan, sit ruvettih ruadamah Larissa Nikitina, Natalja Jakovleva, i toizet. Nataljahäi vie nygöigi ruadau. Oma Mua on olluh kui oma kodi, joga matkal sie kävyn. Rubein lugemah Omua Muadu da kaikkie karjalankielisty tekstua, midä vai käzih sain. Livvi rubei tartumah sendäh, ku enimän oli livvikse kirjutettuu. Nelli kerdua kävyin livvin kezäkursuloilgi. Vähä vähäl piäs rubei haudumah ideju, engo vois yhtistiä omua ruadomaltuo da karjalan kieldy. Suomes meil oli yhteisruaduo yliopiston da gimnuaziloin välil, tavoittehennu oli tazoittua tiedy školaspäi yliopistoh tiedotehniekkua opastumah. Eigo sidä vois oppie Ven'an Karjalasgi? Keräingi vuonnu 2002 cdromale pakietan tiedokonehohjelmistolois da opastundumaterjualois, kudamih yliopiston tiedotehniekan opastujat enzimäzenny vuvvennu opastutah. Ajatuksennu oli ku nenga suas nostua karjalankielizien školniekoin prestiižua - ku hyö maltetah tiedotehniekkua jo yliopistoh tulles. Ga kerras huomain, ku ei olluh realizmua moizes idejas. Ei olluh školniekoi, kuduat sen verran maltettas karjalan kieldy, eigo ymbäristyö tiedotehniekan opastumizeh. Yhtelläh, nengomua cdromua viegi joga vuottu luajin päivitettylöin ohjelmistoloin da karjalankielizien syväindölöin ker. Sit otin tavoittehekse kuhkuttua karjalan kielen opastajii tiedotehniekkua opastumah, ku hyö oldas opastajien joukos boikoimbat uuttu tehniekkua käyttämäh. Lyhykkästy kursua pijin vijjes školas, opastajua niilöile tuli nenga kymmenes školaspäi. Eihäi nenga terväh äijiä kergie opastumah, ga jäi hos ičele hyvä mieli - tuttavuin opastajien ker da toinah heilegi midätahto mieleh jäi. Erähälgi urokal tuli školniekku kluasah da suu avvoi kyzeli - voibigo tiedokonehele kirjuttua karjalakse? Tämä oli suomelas-ugrilazes školas. Juuri täh kohtah liittyy opastajat.net:an perustamine. Alguperäine tarkoitus oli, ku sen vuoh opastajat voidas vaihtua opastusmaterjualoi. Rubein motopyöräl ajelemah školile, kyzelemäh školan ruavos da kuhkutin opastajii riputtamah toizien kačottavakse erähii opastusmaterjualoi. Niilöi riputin škola- da kyläozutteluloinke opastajat.net:tah. Tämägi ei mennyh ihan kui vuotin, ga passibot niilöile ket avvutettih, kunnivomainindat Ol'ga Nikitinale (Kotkadjärvi), Irina Fominale (Tuuksi), Ol'ga Kiveljovale (Jessoilu), Svetlana Kondratjevale (Petroskoi) da Oksana Serebr'annikovale (Veškelys) da toizilegi. Opastajat.net ei ruvennuh kehittymäh huavehien mugah. Ga hos opastajat ei ottavuttu luadimah da jagamah opastusmaterjualoi, yhtelläh duumaičin ku Internetas olis hyvä olla moine resursu karjalan kielen opastumizeh niškoi. Karjalazet ollah levitty da joga kohtas puututtu kielivähembistökse. Harval kel on mahto piästä ohjattuh opastukseh. Opastusmaterjualua, mi vähä on, on vaigei löydiä. Sendäh on tarveh opastajat.net:ale. Rubein iellehgi kyzelemäh opastajil, ongo heil midätahto opastajat.net:tah riputettavua materjualua. Kyzelin kirjuttajil, oligo heil midä lugiettavakse riputettavua, saingi. Natalja Gilojevalpäi sain livvin murdehen opastundukniigan, L'udmila Markianovalpäi kieliopin, monen kirjuttajan kirjutuksii, Maria Kähärilpäi harjoituksii lapsile da opastajat.net:an algusivun kuvangi. Tiedotehniekan opastujan Ol'ga Kornilovan ker luajiimmo javal kyzelykonehet, kudamil voimmo todevuttua kielioppikižan da riputandupačaskižan da senke kivasanakniigazen verkoh. Muantiedokižoi luajiin javascriptal, ga oli ruaduo koordinuatoin miäriändäsgi. Vägi äijän, monituhattu sivuu omaluadustu lugiettavua ollah 1930-luvul painetut opastundukirjat da kiännöskirjallizus. Alguperäzet, enimyölleh kirillizel kirjaimikol kirjutetut kirjat skanniruičin da tallendin KKS:n digikirjastoh. Enimät niilöis vie translitteroičin ta tallendin opastajat.net:an lugemistoh. Hos vahnat, net ollah viegi opastundumieles pättäviä lugiettavua da kul'tuuruhistouriedu. Nämien kniigoin ottamizel opastajat.net:tah on kielipoliittinegi tavoiteh: net ozutetah, ku erähiči karjal oli oigei, školaopastukseh pättävy kieli, mindäh ei nygöi? Jälgiaijal olen pannuh opastajat.net:tah Khan Academyn mallin mugah luajittuloi lyhykkäzii opastusvideoloi. Net ollah kui omaluaduine šuutku, ga šuutkis puaksuh on vagavembigi puoli. Kursois on keitinpiiruan luajindua, ga enimät ollah luonnontieduo, matemaatiekkua libo tehnolougiedu. Voi kyzyö, ongo tolkuu luadie kursua, kudamii niken ei ellendä, libo kielen, libo syväindön periä. Motivatsii on prestiižu - ozuttua, ku karjalan kieli pädöy uvven tiijollizen tiijon ezittämizeh. Da syväindöt ei olla mitä puuttuu, on niilöis midä opastuo. Vuonnu 2008 perustin opastajat.net:an bokkah foruman. Foruman alguperäine tarkoitus oli tiijoittua opastajat.net:an syväindölöis da muitegi paista karjalan kielen opastundas, kieles da kul'tuuras - da vaiku karjalakse. Forumu nikonzu ei ole kehittynyh ylen popul'arnoikse, en tiijä ongo syynny karjalan kieli vai syväindö. Lugijua kävyy 50-100 päiväs, aktiivistu kirjuttajua on nenga 10. Opastajat.net:an käyndymiärät ollah samansuundazet. Erähiči huomain, ku kai syväindöt oli kopiruittu ulgomualazel palvelimel da äijän pidi torata niilöin hävittämizekse. Syväindöt on suadu libo luajittu opastajat.net:as kačottavakse. Sie niilöi voi kentahto, konzutahto välläh da ilmai lugie. Sie niilöi ylläpietäh, varrastetut sivut vahnetah orboinnu. Omua ruaduo opastajat.net:tah toinah olen käyttänyh kaksi-kolme ruadovuottu. Äijän ollah tiedotehniekan suadavus da käytön movvat muututtu opastajat.net:an ei vie ylen monivuodizen histourien aijannu. Kannatan julgistu "valguandan" (valistus, prosvečšenie) idejua da funktsionualizen, pättävän tehnolougien käyttyö. Minun tarkoituksih prostoit tekstuedittoral luajitut verkosivut pätäh hyvin, vie parembi, konzu html5-standartu vahvistuu. Ijän kaiken ruavoin opastajannu, julgizennu elätinny, olgah muga täsgi. Voi olla, toizii enämbi himoittau olla "ystävienke" peittoverkolois, mi ollou kenelgi mieldy myö.